Thain-kielen kurssi on todella hyvä! Paitsi että opimme hyödyllisiä sanoja ja lauseita, siellä kuulee myös kaikenlaisia juttuja, mm. opettajan kokemuksia ja kommelluksia vuosikymmenten ajalta. Sen tiesimmekin jo etukäteen, että täällä jalkoja pidetään likaisina, ja jalalla ei koskaan saa esim. osoittaa mitään. Jalkoja ei myöskään saa nostaa ylös eikä toista ihmistä päin. Eilen käydessäni ihanassa jalkahoidossa tuossa kadunkulman Relax massage and beauty-hoitolassa (tunnin hoito+kynsien lakkaus n. 10 €, ja kantapäät ovat kuin vauvan peppu!) tuntui sielläkin vaikealta nostella jalkoja ylös, näin hyvin se on iskostunut!
Ruoka ja ruokailu on myös Thaille pyhä asia. Ruokailu tapahtuu usein lattiatasossa, ja on erittäin paha asia jos menee astumaan ruuan yli. Samoin toisen ihmisen yli astuminen on paha juttu. Eilen sähkölaitoksella, kun olimme viimein hakemassa uutta mittaria poksahtaneen tilalle, meitä pyydettiin välittömästi istumaan. Onneksi muistimme, että tällöin on istuuduttava, koska thaimaalaista ahdistaa jos toinen ihminen on korkeammalla. Samoin jos joku tulee esim. pöytäsi ääreen, sinun on noustava ylös, jollei toisella ole mahdollisuutta istua alas. Tämä ei kylläkään päde esim. ravintolassa.

Tim jonottamassa sähkölaitoksella vielä viimeiselle luukulle kolmesta. Hyvinhan se asia lopulta hoitui. Laitos vaan pani Timin maksamaan mittarin, vaikka tuskin se meistä johtui että mittari ylikuormittui? TIT!
Thaille on hyvin noloa, jos hän on kovasti myöhässä. Tosin jos sovitaan klo 9.00, hän on edelleen ajoissa tullessaan esim. klo 9.55, kellonaikahan alkaa edelleen yhdeksältä. Jos hän myöhästyisi reilummin, hän mieluummin jättää tulematta, jottei menetä kasvojaan…(?). Jos Thai ei ymmärrä ulkomaalaisen englanninkielistä puhetta, hän saattaa silti vaan hymyillä ja nyökkäillä. Samoin jos ulkomaalainen kysyy tietä johonkin, Thai ei voi sanoa ettei tiedä, vaan hän mieluummin osoittaa ja neuvoo sinut johonkin suuntaan. Tärkeissä asioissa on siis välttämätöntä varmistaa jollakin tapaa, että toinen on ymmärtänyt asian. Jonkinlainen kielitaito on täällä asuessa kyllä ihan välttämätön.
Täällä ollaan hyvin taikauskoisia, ja yhtenä osoituksena siitä on melkein joka mökin kulmalta löytyvä ”Devil’s house”. Nämä koristellaan hienoksi ja sinne viedään ruuat ja juomat. Näin pahat henget asettuvat omaan taloonsa, ja jättävät ihmisten asumukset rauhaan. Kätevää! Ikävämpi esimerkki taikauskosta löytyy kirjasta, jonka sain Timiltä. Tämä kertoo irlantilaisesta kirkonmiehestä nimeltään Father Ray, joka tuli 1970-luvulla Pattayalle ja perusti tänne mm. orpokodin ja myöhemmin lisäksi sisäoppilaitoksen vammaisille lapsille. Vammaisen lapsen katsottiin ainakin aikaisemmin tuovan huonoa onnea ja kirouksen kotiin ja pahimmassa tapauksessa koko kylälle, ja näinollen vammaisia lapsia hyljeksittiin tai jopa surmattiin.
Tim on mukana Father Ray Foundationin toiminnassa, ja lupasi viedä meidät vierailulle orpokotiin piakkoin. Varmasti tulee olemaan silmiäavaava kokemus. Isä Rayn tarina kirjassa ”In the Name of the Boss Upstairs” on todella mielenkiintoinen muutenkin, siinä kerrotaan myös tämän kaupungin varhaisemmista vaiheista. Ja vaikka kyse oli katolisesta papista, tarina ei suinkaan ole uskonnollisen tiukkapipoinen. Isä Ray oli huumorimies, hänen lempisloganeitaan oli mm. ”A clean desk is a sign of a sick mind” ja ”Everything I like is illeagal, immoral or fattening”.
Koulussa on sujunut hyvin ja lasten oppimenestys on ollut erinomaista! Uusia ystäviä on löytynyt, ja varsinkin Vepu on lähes erottamaton erään 6.-luokkalaisen tytön kanssa. On yökyläilty, ja meillä on ollut suuren osan aikaa neljä lasta kotona!

Koulun hyllyltä löytyy oppikirjojen lisäksi tietysti myös kuningas puolisoineen, sekä molempien maiden liput
Piekun eskarikaverin isä avasi Pattayan lähistölle uuden ravintolan, ja Oppu pääsi suuresti haaveilemaansa puuhaan eli pelaamaan biljardia koko illaksi. Saimme käydä myös testaamassa tulevan ruokalistan herkkuja.
Laitoin tähän muutamia kuvia kotikadulta, jotta ei jäisi sellaista kuvaa että kaikkialla on vain roskaa. Kuten kuvista näkyy, täällä mm. pensaat kukkivat ihanasti!

Puolenpäivän aikaan kadulla alkaa kuulua kilkatus, kun kaikki kärryjä kuljettavat ruokakauppiaat alkavat soittaa kellojaan

Tämä pieni puu on koko ajan kukoistanut jalkakäytävän laattojen raossa -ja tietysti keskellä jalkakäytävää!

Piti ottaa kuva näistä rikkakuohoista, kun siellä rehottaa villinä myös Piekun korkuisia maksaruohoja!
Tänään kävimme jälleen Cabbages&Condoms -ravintolassa, mutta jouduimme vaihtamaan meren äärellä olevasta pöydästä katoksen alle, kun alkoi taas kerran sataa kaatamalla! Nyt päivät ovat olleet aurinkoisia, mutta vettä saadaan näköjään yhä päivittäin. Cabbages on kyllä todella mainio paikka, ihana sijainti meren äärellä, ja mahtava puutarha miniviidakoineen ja pupuineen, sekä hauskoja sloganeita siellä täällä. Hauska ja hyvä ideologia miljöön ja nimen takana vaikuttaa olevan, eli paikallisväestön koulutuksen ja mm. ruuankasvatusmenetelmien tukeminen, sekä syntyvyyden säännöstely. Inhorealistinen markkinointialan mieheni 🙂 toki valisti minua, että se on kaikki vaan liiketoiminnan edistämistä. Niinpä niin, saattaa ollakin!
Huomenna alkaa kokkauskurssi Happy Home Thai Cooking Schoolissa. Opimme valmistamaan Penang currya ja kolme muuta ruokalajia, ja kurssia voi jatkaa sitten omassa tahdissa. Olen jo menestyksekkäästi valmistanut ranskalaisia rasvakeittimessä, seuraavaksi toivottavasti upotan sinne jotain muuta! Jos omat kokkaukset menevä aluksi pieleen, niin kadunkulman lukuisista ravintoloista saa haettua lämpöastialla herkkuja kotiin varsin sopuisaan hintaan.


































Teillä taitaa olla hauskaa 😀 terkkuja!