Uskoa ja uskomuksia

Thain-kielen kurssi on todella hyvä! Paitsi että opimme hyödyllisiä sanoja ja lauseita, siellä kuulee myös kaikenlaisia juttuja, mm. opettajan kokemuksia ja kommelluksia vuosikymmenten ajalta. Sen tiesimmekin jo etukäteen, että täällä jalkoja pidetään likaisina, ja jalalla ei koskaan saa esim. osoittaa mitään. Jalkoja ei myöskään saa nostaa ylös eikä toista ihmistä päin. Eilen käydessäni ihanassa jalkahoidossa tuossa kadunkulman Relax massage and beauty-hoitolassa (tunnin hoito+kynsien lakkaus n. 10 €, ja kantapäät ovat kuin vauvan peppu!) tuntui sielläkin vaikealta nostella jalkoja ylös, näin hyvin se on iskostunut!

Ruoka ja ruokailu on myös Thaille pyhä asia. Ruokailu tapahtuu usein lattiatasossa, ja on erittäin paha asia jos menee astumaan ruuan yli. Samoin toisen ihmisen yli astuminen on paha juttu. Eilen sähkölaitoksella, kun olimme viimein hakemassa uutta mittaria poksahtaneen tilalle, meitä pyydettiin välittömästi istumaan. Onneksi muistimme, että tällöin on istuuduttava, koska thaimaalaista ahdistaa jos toinen ihminen on korkeammalla. Samoin jos joku tulee esim. pöytäsi ääreen, sinun on noustava ylös, jollei toisella ole mahdollisuutta istua alas. Tämä ei kylläkään päde esim. ravintolassa.

Tim jonottamassa sähkölaitoksella vielä viimeiselle luukulle kolmesta. Hyvinhan se asia lopulta hoitui. Laitos vaan pani Timin maksamaan mittarin, vaikka tuskin se meistä johtui että mittari ylikuormittui? TIT!

Tim jonottamassa sähkölaitoksella vielä viimeiselle luukulle kolmesta. Hyvinhan se asia lopulta hoitui. Laitos vaan pani Timin maksamaan mittarin, vaikka tuskin se meistä johtui että mittari ylikuormittui? TIT!

Poksahtaneiden sähkömittareiden pääteasema

Poksahtaneiden sähkömittareiden pääteasema

Thaille on hyvin noloa, jos hän on kovasti myöhässä. Tosin jos sovitaan klo 9.00, hän on edelleen ajoissa tullessaan esim. klo 9.55, kellonaikahan alkaa edelleen yhdeksältä. Jos hän myöhästyisi reilummin, hän mieluummin jättää tulematta, jottei menetä kasvojaan…(?). Jos Thai ei ymmärrä ulkomaalaisen englanninkielistä puhetta, hän saattaa silti vaan hymyillä ja nyökkäillä. Samoin jos ulkomaalainen kysyy tietä johonkin, Thai ei voi sanoa ettei tiedä, vaan hän mieluummin osoittaa ja neuvoo sinut johonkin suuntaan. Tärkeissä asioissa on siis välttämätöntä varmistaa jollakin tapaa, että toinen on ymmärtänyt asian. Jonkinlainen kielitaito on täällä asuessa kyllä ihan välttämätön.

Täällä ollaan hyvin taikauskoisia, ja yhtenä osoituksena siitä on melkein joka mökin kulmalta löytyvä ”Devil’s house”. Nämä koristellaan hienoksi ja sinne viedään ruuat ja juomat. Näin pahat henget asettuvat omaan taloonsa, ja jättävät ihmisten asumukset rauhaan. Kätevää! Ikävämpi esimerkki taikauskosta löytyy kirjasta, jonka sain Timiltä. Tämä kertoo irlantilaisesta kirkonmiehestä nimeltään Father Ray, joka tuli 1970-luvulla Pattayalle ja perusti tänne mm. orpokodin ja myöhemmin lisäksi sisäoppilaitoksen vammaisille lapsille. Vammaisen lapsen katsottiin ainakin aikaisemmin tuovan huonoa onnea ja kirouksen kotiin ja pahimmassa tapauksessa koko kylälle, ja näinollen vammaisia lapsia hyljeksittiin tai jopa surmattiin.

Varsin mukavat oltavat

Varsin mukavat oltavat

Tim on mukana Father Ray Foundationin toiminnassa, ja lupasi viedä meidät vierailulle orpokotiin piakkoin. Varmasti tulee olemaan silmiäavaava kokemus. Isä Rayn tarina kirjassa ”In the Name of the Boss Upstairs” on todella mielenkiintoinen muutenkin, siinä kerrotaan myös tämän kaupungin varhaisemmista vaiheista. Ja vaikka kyse oli katolisesta papista, tarina ei suinkaan ole uskonnollisen tiukkapipoinen. Isä Ray oli huumorimies, hänen lempisloganeitaan oli mm. ”A clean desk is a sign of a sick mind” ja ”Everything I like is illeagal, immoral or fattening”.

Koulussa on sujunut hyvin ja lasten oppimenestys on ollut erinomaista! Uusia ystäviä on löytynyt, ja varsinkin Vepu on lähes erottamaton erään 6.-luokkalaisen tytön kanssa. On yökyläilty, ja meillä on ollut suuren osan aikaa neljä lasta kotona!

Oppu ompeli käsityössä hienon täytetyn elefantin!

Oppu ompeli käsityössä hienon täytetyn elefantin!

IMG_7860

Koulun hyllyltä löytyy oppikirjojen lisäksi tietysti myös kuningas puolisoineen, sekä molempien maiden liput

Koulun hyllyltä löytyy oppikirjojen lisäksi tietysti myös kuningas puolisoineen, sekä molempien maiden liput

Ahkerat koululaiset läksyjen kimpussa

Ahkerat koululaiset läksyjen kimpussa

Piekun eskarikaverin isä avasi Pattayan lähistölle uuden ravintolan, ja Oppu pääsi suuresti haaveilemaansa puuhaan eli pelaamaan biljardia koko illaksi. Saimme käydä myös testaamassa tulevan ruokalistan herkkuja.

Peli alkakoon, kunhan saadaan ulos yksi koneeseen jumittunut pallo!

Peli alkakoon, kunhan saadaan ulos yksi koneeseen jumittunut pallo!

IMG_7798

IMG_7794

IMG_7823

IMG_7814

Koiria siellä, koiria täällä, jokapuolella koiria...

Koiria siellä, koiria täällä, jokapuolella koiria…

Nämä mainoslauseet eivät kyllä yhtään pitäneet paikkaansa!

Nämä mainoslauseet eivät kyllä yhtään pitäneet paikkaansa!

Ravintolassa on myös tällainen todella vaikuttava erilaisista koneenosista hitsattu Alien

Ravintolassa on myös tällainen todella vaikuttava erilaisista koneenosista hitsattu Alien

Laitoin tähän muutamia kuvia kotikadulta, jotta ei jäisi sellaista kuvaa että kaikkialla on vain roskaa. Kuten kuvista näkyy, täällä mm. pensaat kukkivat ihanasti!

Näkymiä kotikadulta, ja maanmerkkimme Pattaya Parkin torni

Näkymiä kotikadulta, ja maanmerkkimme Pattaya Parkin torni

IMG_7839

IMG_7838

IMG_7849

IMG_7832

Puolenpäivän aikaan kadulla alkaa kuulua kilkatus, kun kaikki kärryjä kuljettavat ruokakauppiaat alkavat soittaa kellojaan

Puolenpäivän aikaan kadulla alkaa kuulua kilkatus, kun kaikki kärryjä kuljettavat ruokakauppiaat alkavat soittaa kellojaan

Tämä pieni puu on koko ajan kukoistanut jalkakäytävän laattojen raossa -ja tietysti keskellä jalkakäytävää!

Tämä pieni puu on koko ajan kukoistanut jalkakäytävän laattojen raossa -ja tietysti keskellä jalkakäytävää!

Piti ottaa kuva näistä rikkakuohoista, kun siellä rehottaa villinä myös Piekun korkuisia maksaruohoja!

Piti ottaa kuva näistä rikkakuohoista, kun siellä rehottaa villinä myös Piekun korkuisia maksaruohoja!

Tänään kävimme jälleen Cabbages&Condoms -ravintolassa, mutta jouduimme vaihtamaan meren äärellä olevasta pöydästä katoksen alle, kun alkoi taas kerran sataa kaatamalla! Nyt päivät ovat olleet aurinkoisia, mutta vettä saadaan näköjään yhä päivittäin. Cabbages on kyllä todella mainio paikka, ihana sijainti meren äärellä, ja mahtava puutarha miniviidakoineen ja pupuineen, sekä hauskoja sloganeita siellä täällä. Hauska ja hyvä ideologia miljöön ja nimen takana vaikuttaa olevan, eli paikallisväestön koulutuksen ja mm. ruuankasvatusmenetelmien tukeminen, sekä syntyvyyden säännöstely. Inhorealistinen markkinointialan mieheni 🙂 toki valisti minua, että se on kaikki vaan liiketoiminnan edistämistä. Niinpä niin, saattaa ollakin!

Missä kaalit?

Missä kaalit?

No nyt kaali sentään pilkottaa lautasliinan alta.

No nyt kaali sentään pilkottaa lautasliinan alta.

Ennen sadetta

Ennen sadetta

Jokapäiväinen jäätelö, tänään kyllä jo toiset menossa...

Jokapäiväinen jäätelö, tänään kyllä jo toiset menossa…

IMG_7899

IMG_7877

IMG_7879

IMG_7885

IMG_7883

O-ou! What a Santa!

O-ou! What a Santa!

IMG_7881

IMG_7926

IMG_7921

Tätä pupua sai paijata mielin määrin!

Tätä pupua sai paijata mielin määrin!

Huomenna alkaa kokkauskurssi Happy Home Thai Cooking Schoolissa. Opimme valmistamaan Penang currya ja kolme muuta ruokalajia, ja kurssia voi jatkaa sitten omassa tahdissa. Olen jo menestyksekkäästi valmistanut ranskalaisia rasvakeittimessä, seuraavaksi toivottavasti upotan sinne jotain muuta! Jos omat kokkaukset menevä aluksi pieleen, niin kadunkulman lukuisista ravintoloista saa haettua lämpöastialla herkkuja kotiin varsin sopuisaan hintaan.

Ensimmäiset potut rasvassa! Lasten mielestä parhaita ranskalaisia ikinä, ei kuulemma tarvittu edes ketsuppia kun maistui niin ihanasti suolalle!

Ensimmäiset potut rasvassa! Lasten mielestä parhaita ranskalaisia ikinä, ei kuulemma tarvittu edes ketsuppia kun maistui niin ihanasti suolalle!

Noutoruokaa lähiravintolasta. Isot potilliset Tom Kha Kaita ja jotain hiukan tomaattista katkarapu-vihanneskastiketta sekä riisiä yht. n. 8€.

Noutoruokaa lähiravintolasta. Isot potilliset Tom Kha Kaita ja jotain hiukan tomaattista katkarapu-vihanneskastiketta sekä riisiä yht. n. 8 €.

Eläimellistä menoa

Pattayalla on tosi paljon koiria, joista melko suurella osalla on jonkinlainen panta kaulassa. Välillä näkee ihan hihnassa kulkevia rotukoiriakin. SeRoPi -rotuisia kulkukoiria taitaa kyllä suurin osa kuitenkin olla. Olen nähnyt Pattayan keskustassa jo pariin otteeseen yhden vähän säälittävän tapauksen, jolta puuttuu toinen etujalka. Varsin ketterästi se kuitenkin kuljeskelee.

Kuvien koirat eivät liity tapaukseen!

Kuvien koirat eivät liity tapaukseen!

IMG_7670

Viimeksi eilen olimme keskustassa Friendship Marketissa, josta saa mm. kaikenlaista tuontitavaraa (jopa Fizz-siideriä, hyvään hintaan toki), ja mennessämme sisään näin kyseisen koiran asettautuvan kaupan pääoven ulkopuolelle kynnysmatolle makaamaan. Kaikkien kulkijoiden oli väistettävä koiraa. Arveilmme, että koiraparka saa pian lähdöt, mutta ei. Tullessamme ulos vajaan tunnin kuluttua koira makoili edelleen täsmälleen samassa paikassa. Suurin osa ihmisistä on täällä hyvin eläinrakkaita, tällaista ei kyllä voisi tapahtua Suomessa!

Tällaiset näkymät meidän makkarista olleet viimeisen viikon ajan.

Tällaiset näkymät meidän makkarista olleet viimeisen viikon ajan.

Piekku sai uuden pyörän, omalla ajotiellä on hyvä harjoitella vaikka vesisateessakin! Jospa pian pääsisimme apurattaista eroon... Ajovuoroja joutuu välillä jakamaan naapurien lasten kanssa.

Piekku sai uuden pyörän, omalla ajotiellä on hyvä harjoitella vaikka vesisateessakin! Jospa pian pääsisimme apurattaista eroon… Ajovuoroja joutuu välillä jakamaan naapurien lasten kanssa.

Tänään pitkästä aikaa oli aurinkoinen ilma! Käväisin aamulla jälleen Plant Marketilla ja löysin halvalla (n. 12 €/kpl) ihan hyvän kokoisia palmuja, joille järjestyi vielä kotiinkuljetuskin. Kotiviidakko alkaa siis pian olla valmis! Auringon innostamana lähdimme sitten katsastamaan Sattahipissä (n. 50 km:n päässä Pattayalta etelään) sijaitsevan Nang Ramin rannan.

Hat Nang Ram

Hat Nang Ram

IMG_7696

IMG_7664

Rapujen luolia rantahiekalla

Rapujen luolia rantahiekalla

IMG_7667

Tämä laivaston tukikohdan vieressä sijaitseva pieni ranta osoittautuikin hyväksi paikaksi. Parasta oli ehkä se, että olimme lähes ainoat länsimaalaiset koko rannalla. Ranta oli paikallisten kansoittama, ja siten lähes kaikki uivat vaatteet päällä, mikä tietysti näytti hiukan hassulta ja vähintäänkin epämukavalta. Se on kuitenkin paikallinen tapa varsinkin  naisilla.  Hiekka oli valkoista ja hienoa, vesi puhdasta ja kirkasta ja ne aallot! Niissä riittikin sitten riemua moneksi tunniksi, varsinkin kun vuokrasimme kumirenkaat joilla saattoi parhaillaan ratsastaa aallonharjalla toistakymmentä metriä kerrallaan!

Todellakin aaltoilee...

Todellakin aaltoilee…

Oppu saa kyytiä!

Oppu saa kyytiä!

Vepun vuoro!

Vepun vuoro!

Pikku suolasilakka!

Pikku suolasilakka!

IMG_7746

Piekku selittää miten aallot heittelivät. Minä (fiksu!) olen juuri kadottanut aurinkolasini mereen. Olisi tietysti voinut tajuta, etteivät ne pysy päässä kun aallot lyövät pään yli...

Piekku selittää miten aallot heittelivät. Minä (fiksu!) olen juuri kadottanut aurinkolasini mereen. Olisi tietysti voinut tajuta, etteivät ne pysy päässä kun aallot lyövät pään yli…

Tytöt lopettelemassa uinteja, Piekku yrittää kaivaa kuoppaa...

Tytöt lopettelemassa uinteja, Piekku yrittää kaivaa kuoppaa…

IMG_7692

Rannan tuntumassa oli useita ravintoloita, joista sai tilata ruuan ja se toimitettiin sitten rantatuoleille. Mutta täytyy sanoa, että hinta-laatusuhde oli täällä melko huono, ja navakassa tuulessa syöminen styrox-astioista vaati jonkinasteista luovuutta. Ensi kerralla taidetaan ottaa take out-muonat lämpöastiaan omilta kulmilta!

Thai-arkea & -aakkosia

Elämä alkaa mukavasti muokkaantua uomiinsa. Lapset viedään kouluun yhdeksäksi, kolme kertaa viikossa (ma,ke,pe) herään seitsemäksi aamulenkille rannalle, ruokakaupassa ja mm. pankkiasioilla käydään kuten Suomessa konsanaan. Tiistaina alkoi myös thain-kielen kurssi, jota yksi vanhempi järjestää meille muille vanhemmille ja koulun henkilökunnalle talkootyönä.

Pratamnakin kukkulan huipulla valvoo kultainen buddha. Kävime eräänä iltapäivänä katsastamassa tämän Pratamnakin kukkulalla sijaitsevan nähtävyyden.

Pratamnakin kukkulan huipulla valvoo kultainen buddha. Kävimme eräänä iltapäivänä katsastamassa tämän meidän nurkilla sijaitsevan nähtävyyden.

IMG_7520

IMG_7521

IMG_7523

Patsaiden kunnostusta Buddha Hillillä

Patsaiden kunnostusta Buddha Hillillä

Näkymä Buddhalta meille päin. Lähes naapurissa sijaitsevan Pattaya Parkin torni hyvänä maanmerkkinä

Näkymä Buddhalta meille päin. Lähes naapurissa sijaitsevan Pattaya Parkin torni hyvänä maanmerkkinä

Tänään olimme jälleen ilalllisella yhdessä kotikatumme Soi 5:n monista ravintoloista, ja saimme alkuvaiheessa hiukan hymytöntä ja jäykkää palvelua. Uskaltauduin sitten ensimmäisen ”spasiban” jälkeen lausumaan: ”Chan mai pen khon russia. Chan pen khon finlään kha”. Ja annas olla kun isäntä suli hymyyn, ja juttua alkoi tulla ihan eri tavalla! Kaikista hienointa oli toki se, että puhuin ensimmäisen kerran thaita ja minua ymmärrettiin!!!

Venäläiset ovat täällä valitettavan huonossa huudossa. Ovat varmasti aivan yhtä hyviä ihmisia kuin suomalaisetkin, mutta valitettavasti muutamat uusrikkaat ovat onnistuneet torpedoimaan koko kansakunnan maineen öykkäröimällä ja käyttäytymällä törkeästi. Vähän kuin suomalaiset Kanarialla 70-luvulla? Kuulemma kannattaa tehdä varsin nopeasti selväksi, ettemme ole venäläisiä, varsinkin jos ravintolassa yritetään laskuttaa etukäteen kuten kuulemma venäläisten kanssa on alettu tehdä joissakin paikoissa, kun tuppaavat häipymään ennen laskunmaksua.

Kuulimme tänään, että meille tulee uudet naapurit. Tällä tontilla on kaksi taloa ja me asumme takimmaisessa. Etummainen on ollut tyhjillään, samoin viereinen tontti on rakentamaton, joten täällä on ollut ehkä vähän liiankin rauhallista. Tapasimmekin pariskunnan joka tähän muuttaaa, ja he vaikuttivat todella mukavilta. Isä on japanilainen ja äiti venäläinen, ja heillä oli päällimmäisenä halu päästä rauhaisaan asuinpaikkaan 6-vuotiaan tyttärensä kanssa, asuttuaan viimeiset seitsemän vuotta ilmeisen levottomassa kerrostalossa tällä samalla alueella. Kovasti varoitteivat tyttärensä äänekkäästä pianonsoittoharrastuksesta, ja me vakuutimme lastemme pystyvän rikkomaan kaikki normaalit desibelirajat altaalla ilakoidessaan.

Molemmin puolin oltiin siis niin ilmiselvästi tyytyväisiä tuleviin naapureihin, että Tim pääsi allekirjoittamaan heidän kanssaan vuokrasopimuksen.

Yksi Pratamnakin monista rakenteilla olevista asuinkerrostaloista

Yksi Pratamnakin monista rakenteilla olevista asuinkerrostaloista

Sementtisankot köydellä yläkertaan!

Sementtisankot köydellä yläkertaan!

Tänänä kävimme ensimmäistä kertaa kuntosalilla. Saleja löytyisi keskustasta vaikka millä mitalla, eikä normaali vuosijäsenmaksukaan huimaa päätä (n. 3000-4000 THB eli 75-100 €). Pieni sali löytyi kuitenkin myös Siam Oriental Twinsin eli koulurakennuksen alakerrasta ja päätimme ainakin aluksi käydä siinä. Siihen on helppo jäädä kun on ensin vienyt lapset kouluun. Tosin laitteissa sai hiukan käyttää mielikuvitusta, jotta sai kaikki lihasryhmät töihin…

Sian Oriental Twinsin kuntosali

Sian Oriental Twinsin kuntosali

Varmistin vielä ylävartalon lihasten treenin riittävyyden haravoimalla kotikadun pientareita, nyt kun vihdoin löysin rautakaupasta kunnon haravan. Sain kolmessa tunnissa seitsemän säkillistä roskaa, lasinsiruja, kuivuneita kasvinosia, puoleksi maatuneita saviruukkuja ja vanhoja kaakelinpaloja -ties mitä muuta. Juuri kun urakka loppui, paikalle pärähti kuin tilauksesta roska-auto! Kaikki neljä roska-autopoikaa ilmeisestikin kuittailivat minulle suuresta roskamäärästä, päätellen elehdinnästä ja silmien pyörityksestä. Minä vain hymyilin minkä hien sumentamilta sihrusilmiltäni pystyin.

Keli on ollut pilvinen ja sateinen, mutta hyvin lämmin koko viikon. Joka ilta on saatu hyvin rankkoja sadekuuroja, mutta täällä kukkulalla tulvista ei ole tietoakaan. Pattayan keskustassa vesi kuulemma tulvii kaduilla jopa puolen metrin syvyydeltä,  ja tällöin kaduilla liikkumista ei lainkaan suositella. Paikoin on nimittäin mm. avoimia viemäriaukkoja ja isojen viemärien päällä saattaa olla suojaritilöitä nostettu pois paikoiltaan. Liikkuminen jalan saataa siis olla hengenvaarallista. Auringon paahdetta ei kyllä nyt ole kaivattu, kun se tekee ilmasta niin kovin tukalan. Ja lokakuun lopultahan on tiedossa kuukausiksi eteenpäin loputonta aurinkoa…ehkä sen sitten kestää, kun ilmat hiukan viilenevät!

IMG_7528

Pratamnakin ja keskustan väliltä löytyi yhdellä autoajelulla näin ihana ravintola!

Näkymä pöydästä merelle

Näkymä pöydästä merelle

Tom Yam soup

Tom Yam soup

Green curry with chicken and steemed rice. Aina varma valinta!

Green curry with chicken and steemed rice. Aina varma valinta!

Shrimp cakes ja ihana dippi!

Shrimp cakes ja ihana dippi!

Tiesittehän muuten, etä on tieteellisesti todistettu ihmisen nauttivan ruuastaan enemmän, jos hän ensin kuvaa sen, tai muutoin nauttii siitä visuaalisesti ennen syöntiä!

Tässä ravintolassa oli tällaisia ystäviä!

Tässä ravintolassa oli tällaisia ystäviä!

Limettisorbettia ja suklaajäätelöä!

Limettisorbettia ja suklaajäätelöä!

Matkustajalautta palaamassa Koh Larnin saarelta Pattayan satamaan

Matkustajalautta palaamassa Koh Larnin saarelta Pattayan satamaan

Majakka ravintolan niemen kärjessä

Majakka ravintolan niemen kärjessä

IMG_7601

Jälkiruokaa nousuvettä odotellessa

Jälkiruokaa nousuvettä odotellessa

Ravintolan rantakalliolla

Ravintolan rantakalliolla

Koulu alkaa!

Yöunet jäivät lapsilla hiukan lyhyiksi, kouluun meno jännitti sen verran. Aamulla yritimme  kävellä vajaan puolen kilometrin koulumatkan mahdollisimman hitaasti, mutta saavuimme silti yhdeksäksi Pattayan Suomalaisen koulun oville otsat helmeillen.

Koulutie

Koulutie

Koulussa aloitti nyt yhteensä 16 oppilasta, ja vuodenvaihteessa tulee vielä lyhytaikaisempia ”lomaoppilaita”. Vuoden aikana oppilaita tulee olemaan yhteensä n. 40. Ihanan lämmin, kyläkoulumainen tunnelma vallitsi heti aamulla!

Luokassa

Luokassa

Me Jamon kanssa ajelimme jo toisen kerran Tesco Lotus -supermarkettiin ja sulloimme ostoskärryn tällä kertaa täyteen hyönteismyrkkyä ja pesuaineita sekä siivousvälineitä. Pienenpienet minimuurahaiset meinaavat valloittaa keittiömme, ja oikeastaan joka kohdan, johon on sattunut vaikkapa juomaa läikkymään.

Salaatti marketin antimista

Salaatti marketin antimista

Mukaan ottamamme t-paidat ja shortsit ovat tässä ilmastossa aivan liian kuumia, joten teimme Vepun kanssa iltaretken Pattayan keskustaan. Katsastimme pahamaineisen Walking streetin (tosin vielä päivänvalossa, joten se oli Vepullekin ok), ja siitä kuljimme kohti Mikes Shopping Mallia rantakatua pitkin. Ihania, ohuita ja liehuvahelmaisia mekkoja löytyikin kassin täydeltä. Oli kyllä ihana palata kaupungin kuhinasta Pratumnakin rauhaan!

Pattaya Beachin rantakatu

Pattaya Beachin rantakatu

Toritouhuja, talonmieshommia ja thaihierontaa

Taas tuli tehtyä arviointivirhe, eli lähdettyä Vepun kanssa torille päivän kuumimpaan aikaan iltapäivällä. Pitäisi uskoa, että tuohon aikaan on syytä pysyä varjossa, ja mielellään uima-altaan lähellä. Olimmehan jo aamupäivällä käyneet rannalla kävelemässä ja paahtumassa.

Neljän korttelin päässä talostamme sijaitsee ihanan autenttinen tori, josta saa ostaa näköjään ihan kaikkea: vaatteita, taloustavaraa, ruokaa yms. Yrttejä, mausteita, lihoja ja kaloja oli joka lähtöön, ja yritin kysellä mitä ne ovat, muttemme kielitaidottomien myyjien kanssa päässeet ihan yhteisymmärrykseen. Kovasti kyllä hymyiltiin ja huidottiin puolin ja toisin. No, ostinpa sitten summassa muutamia, sekä ihanan eksoottisia hedelmiä, joiden nimet täytynee kaivaa netistä. Hyvää oli!

Pratumnak

Thaimaalaisissa on se kummallinen piirre, että vaikka he ovat kauneutta ja puhtautta rakastava kansa, tienvarret muistuttavat paikoin kaatopaikkaa. Jätehuolto toimii tunnetusti niin ja näin, mutta miksi alunperinkään jätteitä pitää heitellä pitkin kadunvarsia? Meidänkin kotikadullamme, ja vieläpä talomme kohdalla, tienvarsi oli aika hurjan näköinen. Niinpä rupesin raivaamaan tienposkea, aseenani harja, iso kihveli ja keppi joka oli joskus ollut luuta. Haravaa kun ei sattunut olemaan. Naapurit ja ohiajavat paikalliset katsoivat pitkään hullua länsimaalaista naista, joka kuoputti hikisenä tienviertä. Mutta kotiin on nyt mukavampi tulla, ja kunhan löydän haravan, saavat tien vastapuolenkin roskat kyytiä!

Illan päätteeksi lähdimme tyttöjen kesken thaihierontaan. Heti kadunkulmasta löytyi mukava paikka. Oltuani koko päivän lämpöhalvauksen partaalla tuntui ihanalta makoilla viileässä, hämärässä ja hyväntuoksuisessa huoneessa. Tuttuun tapaan thaihieronta oli rentouttavaa, mutta paikoin piti kiristellä hampaita kun hierojanainen käveli reisien päällä ja väänsi koko kehon solmuun… Lumi oli mukana katselemassa, mutta Vepun hierojatäti oli niin huomaavainen, että venytti ja ”hakkasi” välillä Lumiakin, mistä sai pikku eskarilainen kunnolla ihmetyksen aihetta.

Siitä puheenollen, huomenna se alkaa, eli koulu. Jännä päivä tulossa!

Lähikauppa

Lähikauppa

Viimeinkin täällä!

Vaikea uskoa, että olemme olleet Thaimaassa vasta kolme yötä. Hirveästi on touhuttu ja yritetty saada käytännön asioita hoidettua, jotta voisimme toden teolla asettua asumaan ja elämään arkea.

Myimme siis talomme ja automme Suomessa, pakkasimme koko irtaimistomme kahteen varastokoppiin, hyvästelimme ystävämme ja suuntasimme kolmen nuorimman lapsemme (6-, 9- ja 13-vuotiaat) ja kymmenen laukun kanssa kohti Thaimaan Pattayaa. Kaksi vanhinta halusi jäädä suorittamaan lukio-opintojaan Suomeen. Tarkoituksena on siis viettää tämä lukuvuosi tropiikin lämmössä. Miksikö? No miksi ei? Joka kesä loman loppuessa olemme puhuneet mieheni Jamon kanssa siitä, miten mukavaa olisi joskus tehdä oikein kunnon irtiotto arjesta, ja lopulta päätimme toteuttaa sen. 20 vuotta on paiskittu töitä, välillä yötä päivää, ja vielä olisi toinen 20 vuotta jäljellä. Emme nähneet mitään järkeä odottaa sopivampaa hetkeä, sellaista ei kuitenkaan tulisi. Ja kerranhan sitä vaan eletään!

IMG_6091

Arjen järjestelyt sujuivat lopulta varsin kivuttomasti. Kun päätös oli tehty, alkoi jo talvella komeroiden tyhjennys. Hurja määrä rompetta päätyi kirpparille ja roskiin. Kun pakkaa tavaraa varastoon, ei tosiaankaan halua säästää mitään turhaa. Matkakohteeksi valikoitui Pattaya, koska täällä on suomalainen peruskoulu (Pattayan Suomalainen koulu). Kotiopetus ei ajatuksena tuntunut mahdolliselta (mitäs lomaa se sellainen meille vanhemmille olisi -ja sosiaaliset suhteetkin jäisivät lapsilla vähiin).

Palataan menneeseen ja alkuhetkiin myöhemmin. Eilen muutimme vuokrataloon, joka sijaitsee aivan koulun lähellä Pratamnakin kaupunginosassa ja vain. n 200 m rannalta. Olemme siis aivan kaupungin tuntumassa, mutta kuitenkin mukavasti muutaman kilometrin päässä Pattayan ydinkeskustasta joka on varsin vilkas paikka -yötä päivää. Täällä Pratamnakissa on varsin rauhallista. Talossamme on kaikille kolmelle lapselle oma huone ja kylpyhuone ja tärkeimpänä tietysti oma uima-allas. Talossa on peruskalustus, joka on kuitenkin varsin niukka, ja esim. pihakalusteita ei ollut lainkaan.

Lapset ottavat ilon irti uima-altaasta

Lapset ottavat ilon irti uima-altaasta

Päätimme sitten tänään lähteä koko perhe pihakalusteita hankkimaan. Arvelin, että kun lapsia oli liotettu koko aamupäivä uima-altaassa ja syötetty mahat pullolleen nuudelia ja vesimelonia, reissu sujuisi hyvinkin leppoisasti. Kun meillä ei kuitenkaan ollut ihan tarkkaan tiedossa mistä kalusteita saa, päädyimme kävelemään useamman kilometrin pitkin Thepprasit Roadia, jonka varrella kyllä kieltämättä on myynnissä kaikkea mahdollista. Kuitenkaan kohtuuhintaisia ulkokalusteita ei löytynyt. Ikävä tuli jo Suomen halpiskalustemyymälöitä, joista olisi saanut sopuhintaan Kiinassa valmistetuja polyrottinkikalustoja. Paikallinen käsityö (jos se nyt sitä oli?) vaikuttaa olevan arvossaan. Lapset uupuivat helteessä jo tunnissa. Kieltämättä tämä kuumuus ja kosteus on uuvuttavaa, saa nähdä tottuuko siihen. Matkalla kuljimme iltatorin ohi ja lapset saivat ihmetellä mm. myynnissä olevia siilin- ja oravanpoikasia.

Tien päässä siinsi lopulta iso kalustekauppa josta löytyi sopuhintaiset kalusteet kotiinkuljetuksella. Ystävälliset myyjät (5 kpl), ihmeteltyään hetken porukalla vielä sitä, ettei meillä ollut omaa autoa, järjestivät meille uupuneille kalusteenmetsästäjille vesitarjoilun ja kotiinkuljetuksen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin vielä se, että oli ehtinyt tulla pimeä, eikä meillä ollut ihan tarkkaa kuvaa siitä millä kujalla talomme sijaitsikaan…Niinpä ajelimme muutaman hetken korttelirallia, minua ja lapsia kuljettava henkilöauto edellä ja kalusterekka perässä. Ja löytyihän se koti viimein! Tämä ei siis ole mitään ruutukaava-aluetta…

Spaghettia ja muita herkkuja

Spaghettia ja muita herkkuja

Illan päätteeksi lähdimme jälleen tutustumaan lähikadun runsaaseen ravintolatarjontaan. Tällä kertaa kukaan ei luullut meitä venäläisiksi kuten aina aikaisempina iltoina. Tällä seudulla on paljon venäläisiä, päätellen mm. siitä, että ravintoloiden kyltit ja ruokalistat ovat lähes aina myös naapurimaan kielellä. Nyt vaikutti jo lupaavasti siltä, että saadaan lapsetkin pikkuhiljaa maistelemaan thairuokia: Oppu ja Vepu maistelivat katkaraputempuraa meidän lautasilta, heidän omillaan oli jo kolmatta iltaa peräkkäin vanhaa, tuttua ja turvallista spaghetti bolognaisea ja valkosipulileipää. No pikkuhiljaa, pikkuhiljaa…

Rannalla

Rannalla