Täytyypä heti aluksi sanoa, ettei ole ollenkaan hullumpaa kirjoitella blogia täällä hotellin parvekella. Edessä avautuu meri, oikealla siintävät sumuiset vuoret… Ok, myönnettäköön, että sataa vettä, mutta sehän ei haittaa. Sama juttu oli eilen, aamupäivän vesisadetta, mutta ensimmäisen lomapäivän säästä sukeutui lopulta aivan loistava ja aurinkoinen!
Lähdimme liikkeelle torstaiaamuna jo puoli kolme aamuyöstä, koska lentomme Kuala Lumpurin kautta Langkawille lähti Bangkokista klo 06.00. Laitoin minua vaivanneen pahoinvoinnin väsymyksen piikkiin, mutta perille päästyämme tajusin, että kysymyksessä oli joku muu: ensimmäinen ilta ja yö menivät oksennellessa ja vatsakivun kourissa. Ruokamyrkytys, ehkä?

Aamukahvilla klo 5 Bangkokissa Suvarnabhumin lentokentällä

Malesia!


Pilvien päällä kiidetään

Saavuttuamme hotellille en osannut heti nauttia edes hurjan hienosta miljööstä, saatikka siitä miten upea huone meillä on. Onneksi vuoteesta näki suoraan merelle, ja jaksoin sen verran raotella silmiäni, että pääsin todistamaan yhtä elämäni upeimmista auringonlaskuista -ja niitä on sentään tullut jonkin verran nähtyä.

Näkymä sängystä merelle!


Vietämme siis kahdestaan (!) täällä Langkawilla 4 päivää ukin ja mummin ollessa kotona Thaimaassa lapsenvahteina. Ei hassumpaa! Hotellimme on Ombak Villas by Langkawi Lagoon Hotel. Ombak Villat ovat aivan uusia pikku sviittejä, jotka on rakennettu jo pidempään toimineen Langkawi Lagoon Resortin tuntumaan. Hotellilla ja koko saarella on melko hiljaista, mutta täälläkään ei ole sesonki.

Näkymä parvekkeelta hotellille päin

Meidän huone!

Hotellin rantatiellä

Rantaa, varsinainen uimaranta on ruskeiden talojen toisella puolella
Tiesin, että Malesia on pääosin islamilainen maa, mutta silti minut jotenkin pääsi taas yllättämään sama ilmiö kuin mm. Dubaissa. Olemme tropiikissa, lomaparatiisissa, ja täälläkin suurin osa vieraista on muslimipariskuntia, joissa mies kulkee värikkäissä, logojen runtelemissa lippiksissä ja shortseissa, ja vaimo kulkee pikimustassa niqabissa perässä, vain silmät näkyvillä. En vaan jaksa ymmärtää… eikä minun varmaan tarvitsekaan. Aamupalapöydässä on jännä seurata, kuinka naiset taitavasti pujauttelevat munakkaansa ja paahtoleipänsä kasvojen alaosaa peittävän läpän alle. Täällä saa sentään osoittaa hellyyttä julkisesti, toisin kuin Dubaissa, koskapa samaiset pariskunnat istuskelevat sylikkäin rannalla halaillen hyvin rakastuneen näköisenä. Dubaissahan pienestäkin halista napsahti ostarilla heti punainen kortti käteen!

Hotellin tuloaulaa. Näillä miehillä sentään pitkät housut jalassa, vaikka on kuuma
Maassa maan tavalla… silti altaalle meno bikineissä ei tunnu ihan luontevalta. Altaalla on pukeutumisohjeita musliminaisille (miten monta kaapukerrosta saa olla yllä altaaseen mennessä), ja allaspojat tulivat ihan varta vasten sanomaan, että ”bikinis, okei”. Nythän tuo aurinko jo paistaakin, eli pakko kai lähteä kohta testaamaan.

Tässä siis hyväksytyt uima-asut. Plus kuulemma bikinit.
Ekan yön oksentelun lomassa tuli vielä kotoa Thaimaasta viestiä, että Piekun päästä oli löytynyt hyvin eloisa ja runsas täipopulaatio! Täällä tropiikissahan nuo pikkuloiset ovat varsin yleisiä, ja emme ole aikaisemminkaan niiltä kokonaan välttyneet, vaan mm. Dominikaaniseen tasavaltaan suuntautuneen loman jälkeen pestiin myrkkyshampoilla ja kammattiin hyvin ahkerasti, ja kertaalleen ihan kotimaisia täitäkin vastaan taisteltiin! Olin nyt kyllä salaa tyytyväinen ettemme itse olleet kotona… siinä kunnossa kaikki se touhu ja lakanoitten pesut päälle olisi tuntunut ylivoimaiselta. No, jos näillä selvittäisiin tästä reissusta niin voitaisi olla tyytyväisiä…
Aamulla vuokrasimme auton vuorokaudeksi, ja suuntasimme ensimmäisenä kohti vuorilla sijaitsevia lähteitä ja niistä kumpuavaa vesiputousta (Seven Wells Waterfall). Yli 700 rappusta lähteille veti ennestään puolikuntoisen varsin veteläksi, mutta huikeat maisemat, upean vehreä luonto ja viimeistään pulahdus vesiputouksen alle muotoutuneisiin kallioaltaisiin virkisti kummasti!

Vuorka-automme Toyota Rush. Onneksi täälläkin jo tutuksi käynyt vasemmanpuoleinen liikenne.

Saarella on runsaasti apinoita, nämä tulivat heti auton luo ja olisivat varmaan tulleet autoonkin, jos olisin avannut ovea yhtään enempää…

Seven Wells

Singaporen laivaston pojilla oli hauskaa luonnon liukumäessä

Tästä vesi lähti vyörymään alaspäin…

…hienona putouksena pitkin kallioseinämää

Loistava uimapaikka!


Tässä vielä onnellisesti aurinkolasit päässä. Hetken kuluttua katosivat -jälleen.

Seuraavaksi ajoimme ihan lähelle Oriental Villageen, joka on perinteiseen kylätyyliin rakennettu kauppa- ja viihdekeskittymä, ja samalla Langkawi Cable Carin eli vuoren huipulle vievän gondolihissin lähtöasema. Meille sattui hyvä tuuri, koska emme joutuneet juurikaan jonottamaan. Alas tultuamme paikalle oli pölähtänyt useampi bussilastillinen porukkaa, ja jonot olivat kymmeniä metrejä pitkät! Tämä hissi on maailman jyrkin laatuaan, ja vie ensin 650 m korkeudella merenpinnasta silaitsevalle väliasemalle ja sitten 708 m korkeuteen pääteasemalle. Pituutta hissillä on 1700 m. Maisemia en edes yritä sanoin kuvailla.

Langkawi Cable Car ala-asema

Seven Wellsin vesiputous näytti korkeuksista varsin pieneltä


Vasemmalla näkyy meidän hotelli, valkoinen kolmio on hotellialueen oikeassa laidassa sijaitseva ravintolarakennus




Tälle kävelysillalle ei päässyt, oli remontissa


Meri!

Matkamuistomyymälän ”aidoissa” Jimmy Choo -laseissa on helppo hymyillä!

Alastulossa hiukan päätä huimasi, kun kuljettiin tämän harjanteen yli…

Ajelimme vielä saaren eteläkärkeen katselemaan suosituimman rannan Cenang Beachin meininkiä. Tie kulkee sen verran kaukana rannasta, ettemme juuri päässeet sitä näkemään, mutta rantakadulla oli sentään hiukan enemmän elämää kuin meidän hotellin kulmilla, ja siten myös kauppoja ja ravintoloita. Muutoin emme todellakaan säpinää kaivanneet. Oli vaan käynyt nopeasti ilmi, että hotellimme on paitsi muslimivaltainen, myös ilmeisen muslimiomisteinen, emmekä olleet tähän mennessä löytäneet koko hotellin alueelta edes yhtä oluttölkkiä… ja hotellin huonepalvelussa alkoholittomat juomat olivat järkyttävän hintaisia, esim. Cokis-tölkki 10 ringittiä (2,5€), kun se lopulta löytämässämme muslimeilta kielletyssä verovapaassa myymälässä maksoi 1,60 ringittiä! Niinpä teimme hankintoja koko loman tarpeiksi.

Täälläkin liikenneturvallisuus on varsin kyseenalaista

Resort World Langkawi -hotelli sijaitsee ihan saaren eteläkärjessä, siellä oli myös hienoja veneitä


Little Mexican Restaurant tarjosi tuliset burgerit ja avocadosalaattia -ja tietysti margarita minulle!

Ravintolan seinältä se selityskin löytyi…
Ruoka on hotellilla hyvin edullista. Söin ravintolassa (siinä mikä näkyi valkoisena kolmiona vuorelta) illalla kermaista, herkullista herkkusienikeittoa valkosipulileivällä (ainoa minkä saatoin kuvitella edelleen kouristelevan mahani vetävän), hinta 14 ringittiä. Olimme ainoat asiakkaat koko ravintolassa, ja taisimme herättää tarjoilijaporukan iltahorroksesta saapuessamme paikalle ja aikamme kolisteltuamme ja ihmeteltyämme onko paikka edes auki. Totesimme tarjoilijalle, että taitaa olla hiljaista näin sesongin alla, mutta hän povasi koko kaudesta katastrofaalisen hiljaista… Tänne kannattaa siis tulla jos kaipaa lepoa ja rauhaa ja huikaisevan kauniita maisemia!
0.000000
0.000000