Aloitimme keskiviikkona viisiosaisen thai-kokkikurssin Happy Home Thai Cooking Schoolissa. Joka kerta opetellaan neljä eri ruokalajia, ja koko kurssin suorittaneelle on luvassa diplomi! Ekalla tunnilla olimme ainoat oppilaat, ja amerikkkalais-thailaisten opettajien johdolla loihdimme Penang currya, Pad Thaita, Tom Yam Koongia ja papaijasalaattia.

Jamo pilkkoo

Kaikki ruuanvalmistusvaiheet neuvottiin kädestä pitäen

Penang curry paste valmiina vihreässä pikku kupissa ja muutkin ainekset valmiina odottamassa wokkipannuun pääsyä

Kokkaaminen on erittäin yksinkertaista, ja tarvittavat välineet samoin: tarvitaan vain wokkipannu, leikkuulauta, veitsi ja mortteli. Juju onkin tuoreissa raaka-aineissa, ja niiden tunnistamisessa ja hankkimisessa. Kokkikurssilla kaikki tuotiin eteen ”pilkkomisvalmiina”, ja myöhemmin kun yritimme löytää aineksia torilta, niiden tunnistaminen olikin melko haastavaa. Onneksi mukaan saamassamme reseptivihkosessa oli ainesten nimet myös thaiksi, joten nimiä ääneen tavailemalla löysimme suurimman osan aineksista. Nyt jääkaapissamme onkin jo ensimmäinen annos Penang curry pastea odottamassa ensimmäistä kokkauskertaa.

Valmis Penang Curry with chicken. Punaiset bird’s eye chilit olisi voinut jättää hiukan vähemmälle ainakin minun annoksesta.

Näistä syntyy parissa minuutissa Pad Thai, tietysti wokkipannussa

Pad Thai ja täydellisesti kypsyneet katkaravut, paistoaika vain 60 sekuntia! Aina ennen olemme kypsentäneet liikaa.

Maha täynnä jo kahden ruokalajin jälkeen. Onneksi osan sai pakata mukaan myöhemmin kotona nautittavaksi.

Kurssin jälkeen piti lähteä etsimään kunnon mortteli, koskapa sellainen, jolla olemme tottuneet jauhamaan pippuria kotioloissa, ei riitä näissä hommissa alkuunkaan. Muutaman kilon painoinen kivijärkäle soveltuu hommaan parhaiten. Sellainen löytyikin ystäväperheen avustuksella mielettömästä kaksikerroksisesta hehtaarihallista Pattayan keskustasta. Siellä on myytävänä ilmeisesti lähes kaikkea ja hirmu halvalla, suurin osa kakkoslaatua. Mutta esim. lautasia alkaen 8 THB eli n. 20 snt/kpl. Kannattaa varmasti poiketa toistekin paremmalla ajalla!

Mitä täältä ei löydy, sitä ei tarvita!

Kävimme samaisen ystäväperheen kanssa jo torstaiaamuna kiertelemässä satamassa etsimässä sopivaa kalastusalusta vuokrattavaksi, koska haluamme viettää lauantaipäivän merellä kalastellen ja uiden. Torstaina ei tärpännyt, vaikka ovelasti ystäväperheen äiti (joka siis thaimaalainen) meni aina edeltä kyselemään hintoja.

Tuttavaperheen äiti tulossa neuvottelusta kalastusaluksen kanssa, täällä ei tärpännyt.

Näkymä Bali Hain laiturin liepeiltä

Täällähän ns. kaksoishinnoittelu on ihan yleistä, eli farangeille on ihan eri hinnat kuin paikallisille. Tarjoukset olivat kuitenkin liian korkeita: pyysivät jopa 8000 bahtin päivävuokraa. Tänä iltana menimme uudelleen kaupungille, ja nyt tärppäsi, kun sattumalta tapasimme kapteenin, joka oli kuljettanut ystäviämme kalalle aikaisemminkin. Sovimme 3500 bahtin eli n. 85 euron päivävuokrasta. Huomenaamuna yhdeksän aikaan aamusta siis kalalle!

Banaanilettuja tulossa, nam! Näitten valmistuksessa ei säästellä öljyä, voita, sokeria eikä suklaakastiketta! Hinta näytti olevan paikallisille 20 THB mutta meille (yllättäen) 30 THB/kpl. Taas olisi siis säästynyt parikymmentä bahtia, kun olisi osannut asioida thaiksi…

Iltapäivällä päätimme mennä ensimmäisen kerran lähirannalle uimaan. Olin aamulenkillä huomannut, että rantoja siivottiin ahkerasti. Luulenpa, että mitä vilkaammaksi turistikausi käy, sitä enemmän täällä siivotaan. Näytti vaan ikävä kyllä siltä, että monet (länsimaiset) auringonpalvojat tumppasivat roskansa surutta hiekalle ja jättivät siihen. Toisaalta jotkut turistit näyttivät siivoilevan toistenkin roskia pois (en siis ole ainoa)! Paikottaisesta roskaisuudesta huolimatta Pratamnakin hiekkaranta on kaunis, ja jatkuu kilometrien pituisena Jomtienin puolelle. Onhan merikin aivan upea, vaikkei täällä ihan kirkkaimmillaan loistakaan, ja oli ihana iltapäivän kuumuudessa virkistäytyä aalloissa.

Rantaan ajautui useita jopa ison muovikassin kokoisia meduusoita, kuten tämä. Onneksi ei tullut uintireissulla vastaan, iso meduusa voi polttaa jopa hengenvaarallisesti. Pitäisikin pitää mukana etikkaa, joka on kuulemma hyvä ensiapu tällaiseen polttovammaan?

Vepu vauhdissa

Äiti ja Piekku Jomtienin rannalla

Tänä iltana teimme siis Virtasten kanssa uuden reissun keskustaan kalastusalusta etsimään, tässä vielä muutamia kuvia Pattaya beachiltä illan pimetessä.

Second Roadin liikennettä Pattayan keskustassa: mopoja, mopoja ja mopoja, sekä autoja ja lavatakseja!

Pojat pelaamassa Pattayan keskustan rannalla

Hieno kampaus pikkupojalla

Korumyyjää naurattaa, kun Piekkukin osaa kohteliaasti kieltäytyä ostamasta: ”Mai au kha!”

Pattaya Beachin hiekkaranta hiljenemässä auringonlaskuun

Oppu nauttii hiekasta ja aalloista -ja melkein tyhjästä rannasta

Perhe aterioimassa Beach Roadin jalkakäytävällä

Etualalla naiset päivällisellä, taustalla herrahenkilö (?) valmistautuu iltaan Pattaya Beachillä

Tästä pikku kalastusaluksesta neuvottelimme kapteenin kanssa, ja saimmekin sovittua reissun seuraavalle päivälle

Auringonlaskua ei varmasti koskaan kyllästy ihailemaan…

Hirmuinen valinnan paikka, mennäänkö Mäkkäriin, Burger Kingiin, KFC:hen vai johonkin lukuisista muista… lapset saavat päättää.

Paistettu Kentuckyn kana vei lopulta voiton!

Viulunsoittajapatsas, joka heräsikin välillä eloon!