Elämä alkaa mukavasti muokkaantua uomiinsa. Lapset viedään kouluun yhdeksäksi, kolme kertaa viikossa (ma,ke,pe) herään seitsemäksi aamulenkille rannalle, ruokakaupassa ja mm. pankkiasioilla käydään kuten Suomessa konsanaan. Tiistaina alkoi myös thain-kielen kurssi, jota yksi vanhempi järjestää meille muille vanhemmille ja koulun henkilökunnalle talkootyönä.

Pratamnakin kukkulan huipulla valvoo kultainen buddha. Kävimme eräänä iltapäivänä katsastamassa tämän meidän nurkilla sijaitsevan nähtävyyden.

Patsaiden kunnostusta Buddha Hillillä

Näkymä Buddhalta meille päin. Lähes naapurissa sijaitsevan Pattaya Parkin torni hyvänä maanmerkkinä

Tänään olimme jälleen ilalllisella yhdessä kotikatumme Soi 5:n monista ravintoloista, ja saimme alkuvaiheessa hiukan hymytöntä ja jäykkää palvelua. Uskaltauduin sitten ensimmäisen ”spasiban” jälkeen lausumaan: ”Chan mai pen khon russia. Chan pen khon finlään kha”. Ja annas olla kun isäntä suli hymyyn, ja juttua alkoi tulla ihan eri tavalla! Kaikista hienointa oli toki se, että puhuin ensimmäisen kerran thaita ja minua ymmärrettiin!!!

Venäläiset ovat täällä valitettavan huonossa huudossa. Ovat varmasti aivan yhtä hyviä ihmisia kuin suomalaisetkin, mutta valitettavasti muutamat uusrikkaat ovat onnistuneet torpedoimaan koko kansakunnan maineen öykkäröimällä ja käyttäytymällä törkeästi. Vähän kuin suomalaiset Kanarialla 70-luvulla? Kuulemma kannattaa tehdä varsin nopeasti selväksi, ettemme ole venäläisiä, varsinkin jos ravintolassa yritetään laskuttaa etukäteen kuten kuulemma venäläisten kanssa on alettu tehdä joissakin paikoissa, kun tuppaavat häipymään ennen laskunmaksua.

Kuulimme tänään, että meille tulee uudet naapurit. Tällä tontilla on kaksi taloa ja me asumme takimmaisessa. Etummainen on ollut tyhjillään, samoin viereinen tontti on rakentamaton, joten täällä on ollut ehkä vähän liiankin rauhallista. Tapasimmekin pariskunnan joka tähän muuttaaa, ja he vaikuttivat todella mukavilta. Isä on japanilainen ja äiti venäläinen, ja heillä oli päällimmäisenä halu päästä rauhaisaan asuinpaikkaan 6-vuotiaan tyttärensä kanssa, asuttuaan viimeiset seitsemän vuotta ilmeisen levottomassa kerrostalossa tällä samalla alueella. Kovasti varoitteivat tyttärensä äänekkäästä pianonsoittoharrastuksesta, ja me vakuutimme lastemme pystyvän rikkomaan kaikki normaalit desibelirajat altaalla ilakoidessaan.

Molemmin puolin oltiin siis niin ilmiselvästi tyytyväisiä tuleviin naapureihin, että Tim pääsi allekirjoittamaan heidän kanssaan vuokrasopimuksen.

Yksi Pratamnakin monista rakenteilla olevista asuinkerrostaloista

Sementtisankot köydellä yläkertaan!

Tänänä kävimme ensimmäistä kertaa kuntosalilla. Saleja löytyisi keskustasta vaikka millä mitalla, eikä normaali vuosijäsenmaksukaan huimaa päätä (n. 3000-4000 THB eli 75-100 €). Pieni sali löytyi kuitenkin myös Siam Oriental Twinsin eli koulurakennuksen alakerrasta ja päätimme ainakin aluksi käydä siinä. Siihen on helppo jäädä kun on ensin vienyt lapset kouluun. Tosin laitteissa sai hiukan käyttää mielikuvitusta, jotta sai kaikki lihasryhmät töihin…

Sian Oriental Twinsin kuntosali

Varmistin vielä ylävartalon lihasten treenin riittävyyden haravoimalla kotikadun pientareita, nyt kun vihdoin löysin rautakaupasta kunnon haravan. Sain kolmessa tunnissa seitsemän säkillistä roskaa, lasinsiruja, kuivuneita kasvinosia, puoleksi maatuneita saviruukkuja ja vanhoja kaakelinpaloja -ties mitä muuta. Juuri kun urakka loppui, paikalle pärähti kuin tilauksesta roska-auto! Kaikki neljä roska-autopoikaa ilmeisestikin kuittailivat minulle suuresta roskamäärästä, päätellen elehdinnästä ja silmien pyörityksestä. Minä vain hymyilin minkä hien sumentamilta sihrusilmiltäni pystyin.

Keli on ollut pilvinen ja sateinen, mutta hyvin lämmin koko viikon. Joka ilta on saatu hyvin rankkoja sadekuuroja, mutta täällä kukkulalla tulvista ei ole tietoakaan. Pattayan keskustassa vesi kuulemma tulvii kaduilla jopa puolen metrin syvyydeltä,  ja tällöin kaduilla liikkumista ei lainkaan suositella. Paikoin on nimittäin mm. avoimia viemäriaukkoja ja isojen viemärien päällä saattaa olla suojaritilöitä nostettu pois paikoiltaan. Liikkuminen jalan saataa siis olla hengenvaarallista. Auringon paahdetta ei kyllä nyt ole kaivattu, kun se tekee ilmasta niin kovin tukalan. Ja lokakuun lopultahan on tiedossa kuukausiksi eteenpäin loputonta aurinkoa…ehkä sen sitten kestää, kun ilmat hiukan viilenevät!

Pratamnakin ja keskustan väliltä löytyi yhdellä autoajelulla näin ihana ravintola!

Näkymä pöydästä merelle

Tom Yam soup

Green curry with chicken and steemed rice. Aina varma valinta!

Shrimp cakes ja ihana dippi!

Tiesittehän muuten, etä on tieteellisesti todistettu ihmisen nauttivan ruuastaan enemmän, jos hän ensin kuvaa sen, tai muutoin nauttii siitä visuaalisesti ennen syöntiä!

Tässä ravintolassa oli tällaisia ystäviä!

Limettisorbettia ja suklaajäätelöä!

Matkustajalautta palaamassa Koh Larnin saarelta Pattayan satamaan

Majakka ravintolan niemen kärjessä

Jälkiruokaa nousuvettä odotellessa

Ravintolan rantakalliolla