Niin alkoi viikon Songkran-loma perjantaina 11.4. Koko maa keskittyi ainakin alkuviikon ajan vesisotaan. Wikipediaa lainatakseni: ”Songkran (thaiksi สงกรานต์) on vanhan ajanlaskun mukainen thaimaalainen uudenvuodenjuhla, jota vietetään edelleen 13–15. huhtikuuta vuoden kuumimpaan aikaan ennen sadekauden alkamista. Songkrania kutsutaan myös vesijuhlaksi, ja sen viettoon kuuluvat olennaisesti karnevaalimainen, riehakas käytös ja vesisota, jolloin ohikulkijat kastellaan vedellä. Sosiaaliset tabut ja luokkarajat lievenevät songkranin ajaksi. Songkran on virallinen kansallinen vapaapäivä Thaimaassa.”
Tähän on lisättävä vielä, että juhlintaan kuuluu valitettavasti myös runsas alkoholinkäyttö, kamalat liikenneruuhkat ja seurauksena tietysti sadat kuolonuhrit kaduilla ja liikenteessä.
Kesken kuivimman ja kuumimman kauden nämä puut innostuvat kukkimaan upeasti myös meidän nurkilla
Joku oli lähennellyt meidän Mitsua… tämä taisi kyllä tapahtua jo ennen Songkrania
Friendship Marketin ”kolmijalkakoira” Songkran-tunnelmissa
Songkranilla on toki pienimuotoinen, uskonnollinen lähtökohtansakin, josta se on paisunut tällaiseksi hullunmyllyksi. 13.4. alkaa täkäläisittäin uusi vuosi, vaikka kalentereissa käännettiin täälläkin esiin nykyinen vuosiluku eli 2557 jo 1. tammikuuta.
Vedellä ihmiset uskovat pesevänsä pois huonon onnen, joten mitä enemmän kastut, sitä parempi vuosi on tiedossa. Kaikki ihmiset saa kuulemma kastella, pikkulasten kanssa pitää olla hiukan varovainen. Jos lompakko tai kamera kastuu, oma vika. Kukaan järkevä ihminen ei tietenkään pidä vedelle arkoja tavaroitaan esillä, ja joka kadunkulmassa myydään vesitiiviitä kasseja ja pusseja -sekä vesipyssyjä!
Harjoittelua kotona
Iloisia ihmisiä kadunvarret täynnä, ja kaikkialla suuria vesisammioita
Tällä kojulla aseistauduimme
Pattayan keskustan pikkukatujen meininkiä. Välillä vettä tuli päälle pyssyllä, välillä letkulla tai isolla saavilla! Vesi oli välillä jääkylmää
Emme uskaltaneet lähteä vielä viikonloppuna reissuun juuri valtavien ruuhkien takia. Koko Thaimaahan oli liikkeellä! Oli tietysti mukava nähdä hiukan, miten Pattaya vietti tätä juhlaa. Kuulemma juhlinta jatkui täällä kaupungissa tuolta 11. päivästä aina eiliseen eli 24.4. saakka!
Käytiin lähikadulla syömässä, kaupassa -ja kastumassa! Onneksi vastapuolikin sai osansa hyvästä onnesta pikku soturin ansiosta! Veden lisäksi viskellään vauvatalkkia! Kukkavaatteet kuuluvat asiaan
Sisällä ravintolassa pysyi kuivana. Tämä Ali Baba oli tosi viihtyisä ja vanha intialainen, ruokakin erinomaista!
Päätimme lähteä lomareissullemme hyvissä ajoin maanantaiaamuna. Ennen kahdeksaa kadut olivatkin lähes autiot, eikä koko päivänä ollut minkäänlaisia ruuhkia. Hyvin ajoitettu reissu siis! Määränpäämme oli aivan Pohjois-Thaimaassa sijaitseva vanha Chiang Mai, jonne on matkaa Pattyalta lähes 850 km. Ensimmäinen etappimme oli Takin kaupunki, joka sijaitsee vajaa 400 km luoteeseen Bangkokista, aivan lähellä läntistä Burman rajaa.
Matkalla ei Songkranilta vältytty edes McDonaldsissa, saimme pulveriposket
Vaaleanpunaista talkkia auton onneksi?
Hotellilta oli näkymä joenrannan täyttöpisteelle
Uima-allastasanteelta oli hyvä tähtäillä ohikulkijoita
Pyhää miestä ja hänen koiraansa ei kukaan viitsinyt kastella
Takin kaupungin halki virtaava joki kulkee myös Bangkokin halki Chao Phraya -jokena.
Matkalla joen yli katsomaan, mikä väenpaljous oli kokoontunut vastarannalle
Joenpohjaa
Näkymä toiseen suntaan, korkea rakennus on meidän hotelli Viengtak Riverside Hotel
Lentävä Oppu
Ja niinhän siinä sitten kävi…! Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja mojovalla kuhmulla
Seuraavana aamuna ajelimme kaupungin pohjoispuolelle Mae Pingin kansallispuistoon. Täällä Pohjois-Thaimaassa on valtavasti kansallispuistoja, ja muutenkin luonto ja maisemat todella kauniita vehreine metsineen, vuorineen ja järvineen sekä jokineen. Ja mikä parasta, kaupungit ja kylät ovat paljon siistimpiä kuin etelämmässä, varsinkin Pattayalla. Ainoa huono puoli on paahtava kuumuus, päivälämpötilat reilussa 40 asteessa ja yölläkin yli 30, eikä ole raikasta merituulta viilentämässä!
Lähdössä Takista
Yksi monista matkan varren ”wateista” ei temppeleistä
Kaunista maalaismaisemaa
Täälläkin oli Songkran!
Ja eikun uimaan!
Vesi oli hyvin mineraalipitoista, mutta muuten ihan kirkasta ja puhdasta
Etsi kuvasta kelluva farangi! Olimme ainoat länkkärit…
Virkistävän uinnin jälkeen ajelimme illaksi Chiang Maihin eli varsinaiseen määränpäähämme. Kyllä kannattaa poiketa pääteiltä pienemmille vuoristoreiteille, matkan varrelta löytyy kaikenlaista mukavaa!
Juhlat jatkuvat…
Matkalla.Me 