Uusi vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin. Jamon veli tyttöystävineen lähtikin Suomeen jo vuodenvaihteen jälkeen, ja ehdimme viettää vajaan viikon oman perheen kesken, ennenkuin Vipukin palasi kotimaahan hoitamaan lukio-opintojaan. Täällä koulu jatkui joululoman jälkeen maanantaina 6.1., loppiaistakaan kun täällä ei tunneta.
Viime perjantaina teimme retken n. 40 km Pattayalta pohjoiseen sijaitsevaan Khao Kheow Open Zoohon. Tämä ”avoin eläintarha” on hyvin laaja, ja siellä on mahdollista liikkua omalla autolla. Toinen vaihtoehto on vuokrata golf-kärry, jolla voi ajella ympäriinsä. Näin mekin teimme. Eläintarhassa on sen verran isot etäisyydet, nähtävää paljon ja ilma niin kuuma, ettei käveleminen ole oikein houkutteleva vaihtoehto. Sisäänpääsymaksu oli varsin kohtuullinen, 300 bahtia aikuisilta (7€) ja 50 bahtia lapsilta (reilu 1€). Golf-kärryn vuokra oli 5 tunnilta 600 bahtia/kärry. Tässäpä ”muutama” kuva mukavasta päivästämme…
Eläimet kulkivat osittain vapaana, ja osittain isoissa aitauksissa, joihin pääsi kävelemään ja ruokkimaan eläimiä
Nämä apinat olivat häkissä, ja tämä epeli oli etevä kerjäämään makupaloja
Poikien kärry
Virtahepoja katseltiin lammen yli kulkevilta kulkusilloilta
Ruokaa pystyi heittämään suoraan hevon kitaan…
Suihku/juoma-automaatti
Arctictis Binturong. Ennestään ihan outo eläin minulle.
Tässä eläintarhassa pääsi todella lähelle eläimiä
Mangustit
Sarvikuonon nahka oli rutikuiva ja paksu, oli mahtava päästä taputtelemaan tällaistakin eläintä
Sarvia oli varmuuden vuoksi taidettu hiukan pyöristellä
Strutseja oli paljon erilaisten eläinten kavereina
Jotain lepakkokorvaisia susia…
Parkissa
Flamingot olivat ylväitä…
…ja välillä hiukan tungettelevia
Tämä yksilö osasi poseerata turistien kanssa
Piekku!
Kaksi karhua
Kovin vakuuttava ei tuo aita ollut…
Käärmeaitaus
Valkoista leijonaa väsytti
Tyttöjen kärry
Alueella oli myös kiva leikkipuisto ja kahviloita, sekä hyvää ja todella edullista thairuokaa tarjoava ravintola (annokset n. 40 bahtia eli 1€/kpl)
Apinalla taitaa olla tylsää…
Pingviinishow ja ruokintaa. Nämä eivät siis olleet mitään arktisia pingviinejä, vaan joku tropiikissa asustava laji. Enpä tiennyt sellaisiakaan olevan olemassa…
Yksi pingviini oli jäänyt sisätiloihin, ilmeisesti sitä ei huvittanut esiintyä
Villiapinoita oli täälläkin, ja ne ratsasivat roska-astioita sekä vartioimattomia golf-kärryjä, joihin oli jätetty herkkuja
Ihmeellinen veden päällä pyörivä kivipallo
Eläintarhassa oli valtaisa lintuhäkki, varmaan parisataa metriä pitkä ja useita kymmeniä metrejä korkea, ja siellä sai vaellella pitkin kulkusiltoja katsomassa ja ruokkimassa satoja erilaisia, toinen toistaan värikkäämpiä lintuja
Löytyipä sieltä tavallinen ja musta joutsenkin
Varsinkin lintuhäkissä, mutta muuallakin eläintarhan alueella, oli paljon kauniita ja erikoisia kasveja
Vesiputouksen sateenkaari
Nyt ollaan jo krokotiiliaitauksella
Ja siellä oli muitakin
Välillä äitinorsu käveli aivan pikkuisen yllä, muttei ollut lähelläkään astua päälle. Norsujen kömpelö ulkonäkö hämää
Piekku ei vielä uskaltanut silittää
Australia-osastolla oli mm. kenguruita. Harmiksemme koalat olivat ”out of service”
Olin juuri kertonut Vepulle, että aikanaan viettäessäni kesää Egyptissä opin varomaan jatkuvasti syljeskeleviä kameleita
Muutoin viikkoon on koulun ohella mahtunut pitkiä lenkkejä kaupunkiin ja rantaa pitkin, kuntosalia ja olemmepa käyneet elokuvissakin kaksi kertaa: seuraamassa kapteeni Phillipsin taistelua somalialaisia merirosvoja vastaan, ja kävelemässä dinosaurusten kanssa kolmiulotteisesti. Täällä on useita suuria elokuvateattereita, ja kaikki mahdolliset elokuvat näköjään näytetään 3D:nä. Onneksi niitä ei ole dubattu! Leffalipun hintakin on kohtuullinen, n. 170 bahtia eli n. 4€.
Kävimme uudestaan Mikes Mexican Restaurantissa, ja Margaritat olivat juuri niin hyvät kuin muistimmekin. Ruoka sen sijaan oli paljon parempaa: ekalla kerralla syyskuussa jotenkin mautonta, nyt herkullista (varsinkin jalapenopoppersit…)
Vipu lähti tiistaiaamuna takaisin Suomeen oltuaan täällä lähes 3 kuukautta. Viimeisenä iltana istuskelimme koko perhe lähirannalla katsomassa auringonlaskua ja potkimassa palloa.
Paikallinen pikkupoikakin halusi osallistua peliin
Sisko ja sen veli
Olipa kova paikka äidille saattaa lapsi Bangkokin lentoasemalle… Lapsi on lapsi täysi-ikäisenäkin, ei kai se siitä koskaan muuksi muutu. Takaisin Pattayalle ajaessani jouduin käyttämään ryömintäkaistaa, kun kyyneleistä ei tahtonut tulla loppua, eikä vielä kotonakaan. Mietinkin, että varmaan käsittelen vasta nyt sitä tosiasiaa, että lapset muuttavat pois kotoa, eikä perheemme tule tämän jälkeen koskaan enää asumaan kokonaisena saman katon alla. Itkut itkettyäni ajattelen taas, kuten ennenkin, että tämä on elämän normaali jatkumo, positiivinen ja hyvä asia. Olen ylpeä lapsistani, kun he ovat niin itsenäisiä ja pärjäävät hyvin elämässä, vaikkei äiti ole koko ajan ympärillä höösäämässä! Ja kotiinhan voi aina tulla jos siltä tuntuu. Olli palaa Suomeen siskon kaveriksi soluasuntoon onneksi vasta maalis-huhtikuun vaihteessa. Toivottavasti saadaan mennä kuivin silmin seuraavat kolme kuukautta!
Matkalla.Me 